Maanalaisia pulmia ratkomassa

11.07.2022

Vesihuoltoinsinöörit Tuomas Jalonen ja Mark Ekiz suunnittelevat vesihuoltoverkoston saneerauksia. Verkostoa on suunniteltava niin, että se pysyy hyväkuntoisena ja oikein mitoitettuna vielä 60 vuoden päästäkin.

Kun vesihuoltoinsinöörejä kuuntelee, käy selväksi, että kaiken tavoitteena on tehdä työ mahdollisimman järkevästi. Vaikka päämääränä onkin, että vesihuoltoverkostossa olisi mahdollisimman vähän vuotoja ja tukoksia, täysin häiriötön tila ei ole kustannusten kannalta järkevä tavoite.

Mitä sitten pitää korjata tai saneerata ja milloin? Siitä suunnittelijat saavat arvokasta tietoa kunnossapito-tiimiltä. Eri alueiden viemäreitä kuvataan vuosittain tietyin väliajoin, ja se tarjoaa dataa siitä, millaisia toimenpiteitä viemäriverkosto vaatii.

– Jos muu putkisto on kunnossa, ratkaisuna voi olla esimerkiksi viemärin sukitus. Jos taas vesijohto tai huleviemärikin on elinkaarensa päässä eli palvellut jo vuosikymmeniä, silloin uusitaan kaikki putket. Samalla tehdään erillinen hulevesiviemäri, jos alueella ei vielä sellaista ole, sanoo vesihuoltoinsinööri Tuomas Jalonen.

 

Ennakoinnin ammattilaiset

Tuomas vetää suunnittelu- ja rakennutuspuolen tiimiä. Hän aikatauluttaa projekteja ja vastaa kohteiden rakennuttamisesta sekä uusilla kaavaalueilla suunnitelmien tilaamisesta ulkopuoliselta konsultilta.

– Käymme yhdessä vesihuolto- ja kunnossapitopäälliköiden kanssa läpi investointi- ja saneerauskohteita ja päätämme, missä järjestyksessä kohteita saneerataan. Teemme myös kaupungin kanssa yhteistyötä jotta katuremontit ja vesihuoltoverkoston saneeraukset saataisiin aikataulutettua yhteen – jottei samaa kadunpätkää jouduttaisi avaamaan muutaman vuoden välein, hän kertoo.

Mark Ekiz on työskennellyt vesihuoltoinsinöörinä parin vuoden ajan. Hänen päiviinsä kuuluvat kohteiden suunnittelu, kohteiden rakennuttaminen projektipäällikkönä sekä rakennuskohteiden valvonta.

Suunnittelutyössä oleellista on mahdollisimman kattavien lähtötietojen hankinta ja niihin perehtyminen sekä kohteeseen tutustuminen paikan päällä.

– Työni on tosi monipuolista, mistä tykkään kovasti. Tärkeintä on ongelmanratkaisutaito eli suunnitteluun liittyvien ongelmien etsiminen etukäteen ja niiden ratkominen. Työssä tulee mietittyä asioita monelta eri kantilta, mikä on kiinnostavaa, Mark sanoo.

 

 

Tulevaisuuden tarpeet huomioon

Kun verkostossa saneerataan isoja runkolinjoja tai vesitorneja, koko vesijohtoverkostoa täytyy mallintaa tarkasti. Silloin vesihuollolla mietitään, mitkä kaikki verkoston osat voivat olla samaan aikaan pois käytöstä, jotta vesi silti virtaisi.

– Toki vesikatkoksia tulee aina, kun teemme saneeraustöitä, mutta tavoitteenamme on pitää ne mahdollisimman lyhyinä ja tiedottaa niistä hyvin ennakkoon, he sanovat.

Ennen jokaista projektia on myös oleellista pohtia, onko putket mitoitettu oikein nyt ja ovatko ne edelleen muutaman vuosikymmenen päästä. Silloin on syytä ottaa huomioon esimerkiksi kaupungin kaavoitussuunnitelmat.

– Jos putki on liian suuri vedenkäyttöön nähden, vesi ei vaihdu putkessa tarpeeksi nopeasti, mikä huonontaa veden laatua, Tuomas selventää.

 

Mahdollisimman vähän häiriötä

Saneerauksia ja uusiakin verkoston osia tehdään nykyään yhä enemmän kaivamattomalla tekniikalla. Se tarkoittaa, että kaivanto on pieni tai sitä ei ole ollenkaan eikä työ häiritse kaupunkilaisten arkea niin paljon. Itse saneeraus- tai rakennustyö tehdään sukittamalla tai esimerkiksi poraamalla reitti uudelle vesijohdolle maaperän läpi.

– Kaivamaton tekniikka on kustannustehokas vaihtoehto. Esimerkiksi nyt meillä on meneillään ison jätevesiviemärin sukitus. Saneeraus voidaan tehdä näin paljon edullisemmin kuin auki kaivamalla.

Suunnitelmia laadittaessa vesihuoltoinsinöörit tekevät tiivistä yhteistyötä geosuunnittelijoiden kanssa. Geosuunnittelijoiden vastuulla on kaivantosuunnittelu ja maaperämittaukset, jotka ovat oleellisessa osassa suunnitelmien onnistumisessa.

– Kaupunkiympäristössä ei hirveästi ole mahdollisuuksia tehdä vaihtoehtoisia reittejä putkistoille. Vesijohtoverkosto kulkee katualueen alla yhdessä kaukolämpö- ja kaukokylmäputkistojen kanssa. Määräykset sanelevat putkien etäisyydet toisistaan ja maan pinnalta. Kävelyteiden alla taas kulkevat sähkökaapelit ja teleoperaattorien infra, Tuomas sanoo.

 

Aina löytyy ratkaisu

Tuomas ja Mark toteavat, että suunnittelutyössä täytyy hyväksyä, että huolellisesta taustatyöstä ja ongelmien ennakoinnista huolimatta täydellistä suunnitelmaa. Maan alta voi aina löytyä jotain yllättävää, joka vaatii reagointia.

– Projektit ovat laajoja kokonaisuuksia ja vaikkapa virheelliset lähtötiedot voivat aiheuttaa muutoksia suunnitelmiin. Mutta jokaiseen tilanteeseen löytyy aina ratkaisu, toteaa Mark.

Molempien mielestä parasta on, kun urakka saadaan onnistuneesti maaliin monesti hektisen loppurutistuksen jälkeen.

– On hienoa nähdä, kun meidän uudet suunnittelijat kehittyvät ja oppivat uutta. Näkee, että he pystyvät sekä ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti että kysymään neuvoa herkästi, mikä on erittäin hyvä. Meillä ei koskaan tarvitse yksin pohtia asioita, vaan käytämme muiden kokemuksia aiemmista projekteista hyödyksi – sieltä saattaa löytyä jo valmis ratkaisu, sanoo Tuomas.

– Ja lisäksi meillä on tosi hyvä työporukka, joten on kiva tulla töihin, he päättävät.