Puhdas vesi on myös yritysten elinehto

Teksti: Miikka Rusi Kuvat: Kiilto, Unsplash

Tasalaatuinen ja puhdas talousvesi on asukkaiden lisäksi myös yrityksille tärkeää. Yllättävän monen tuotteen tärkein raaka-aine on lopulta sama: vesi.

Yritykset lukeutuvat globaalisti suurimpiin veden käyttäjiin. Vesi on kriittinen raaka-aine monella toimialalla, kuten esimerkiksi elintarvike- ja kemianteollisuudessa sekä lääkevalmistuksessa. Hyvä esimerkki vettä tuotannossaan tarvitsevasta yrityksestä on suomalainen, erityisesti puhdistustuotteista tunnistettu perheyritys Kiilto. Sen kauppojen hyllyllä näkyviä tuotemerkkejä ovat mm. Kiilto, Serto, Linna ja Erisan. Yrityksen Turun tehdas sijaitsee Kärsämäessä, jossa valmistetaan monenlaisia tuotteita laajalla skaalalla pesujauheista henkilöhygieniaan.

– Vesi on komponenttina lähes kaikissa meidän tuotteissa. Voisi oikeastaan sanoa, että se on meidän pääraaka-aine, toteaa tuotantopäällikkö Anssi Manninen.

Vettä käytetään tehtaalla osana puhdistustuotteiden reseptejä, jäähdytysvetenä valmistusprosesseissa sekä laitteiden ja linjastojen puhdistuksessa.

– Meidän tuotantoprosessi keskeytyisi käytännössä heti, jos vedensaanti katkeaisi.

Kaikki lähtee puhtaudesta

Turun seudun talousvesi tuotetaan tekopohjavesilaitoksella Virttaankankaalla. Tekopohjavesi on laadukasta, täysin pohjaveden kaltaista vettä, joka vaatii vähemmän jälkikäsittelyä kuin perinteisen pintavesilaitoksen vesi. Herkissä teollisuuden prosesseissa tekopohjaveden tasaisesta laadusta on monia hyötyjä.

– Mikrobiologisen laadun kannalta on tärkeää, että vedessä ei ole epäpuhtauksia, jotta lopputuotteessa ei lähde tapahtumaan mikrobitoimintaa, Manninen kertoo.

Lisäksi esimerkiksi pienetkin vaihtelut veden pH:ssa tai kovuudessa voivat johtaa ylimääräisen käsittelyn tarpeeseen.

“Suomessa on totuttauduttu siihen, että vesi on aina laadukasta ja sitä on aina saatavilla.”

– Jos tuotteen pH:ta joudutaan säätämään, kuluu kemikaaleja ja ylimääräisen työn kautta syntyy myös aikahävikkiä. Eli prosessi pitenee ja aiheuttaa lisäkustannuksia.

Anssi Mannisen mielestä Suomessa on totuttauduttu siihen, että vesi on aina laadukasta ja sitä on aina saatavilla. Vaatii kuitenkin pitkäjänteistä huolenpitoa, jotta vesistömme ja vesivarantomme pysyvät jatkossakin puhtaina. Lisäksi vesiturvallisuuteen on ilmennyt viime aikoina uudenlaisia uhkakuvia. Kesällä uutisoitiin eri puolella Suomea tapahtuneista epäillyistä murroista vesilaitoksiin.

– Tässä on tullut esiin myös veteen liittyvät huoltovarmuustekijät. Meilläkin on kiinnitetty huomiota erilaisiin varautumissuunnitelmiin, Manninen toteaa.

Yritykset kantavat vastuuta

Raaka-aineen lisäksi vesi on yrityksille vastuullisuuskysymys. Veden niukkuuden ja saastumisen kaltaiset ympäristöhaasteet luovat merkittäviä riskejä tiettyjen teollisuudenalojen toiminnalle.

Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus olla esimerkkinä vastuullisesta vedenkäytöstä.

Yrityksillä voi toisaalta olla myös keskeinen rooli haasteiden ratkaisussa. Niukkenevien vesivarojen maailmassa Suomella on mahdollisuus olla esimerkki vastuullisesta vedenkäytöstä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Kirsi Usvan mielestä teollisuudellemme ja yrityksillemme on huomattavaa etua makean veden hyvästä saatavuudesta.

– Se on positiivinen olosuhdetekijä ilman muuta. Elintarviketeollisuudessa on kriittistä, että hyvälaatuista vettä on saatavilla ilman suuria kommervenkkejä.

Paikallisten yritysten vesijalanjäljen tulee olla kunnossa myös maan rajojen ulkopuolella. Jos raaka-aineita hankitaan eri puolilta maailmaa, yrityksillä on Usvan mielestä vastuu olla erityisen hyvin perillä omasta tuotantoketjustaan.

– Tulee ymmärtää, mihin koko ketju ja sen lonkerot ulottuvat, sekä tunnistaa erilaiset riskit.

Jos raaka-aine tulee vesiniukkuuden alueelta, hälytyskellojen tulee soida. Myös maissa, joiden hallinto on heikko, täytyy noudattaa erityistä harkintaa.

– Tällaisissa maissa ympäristölainsäädäntö voi olla puutteellista. Silloin yrityksellä on suurempi vastuu valvoa, ettei esimerkiksi vesistöjen tilaa tai vesivarojen saatavuutta heikennetä.