Vesihuoltolaiset
Jätevesi liikkeessä – pumppaamoiden hiljainen vastuu
Jätevesi kulkee suurimman osan matkasta painovoimalla, mutta aina se ei riitä. Silloin tarvitaan pumppaamoja – ja ihmisiä, jotka pitävät ne toimintakunnossa. Koneasentaja Yki Hiidenpuro ja vesihuoltoinsinööri Tomi Kallio kertovat työstä, jota harva huomaa, mutta jonka merkitys näkyy heti, jos se pysähtyy.
Teksti: Eero Hallenberg
Kuvat: Tuomas Hinkkanen
Jätevedenpumppaamo on osa verkostoa, joka siirtää jätevedet kuluttajilta puhdistamolle. Perusidea on yksinkertainen: jätevesi virtaa yleensä viettoviemäreissä painovoimaisesti. Kaikkialla se ei kuitenkaan onnistu. Maasto tulee vastaan.
Tomi Kallio kuvaa tilannetta käytännönläheisesti.
– Jätevedet johdetaan lähtökohtaisesti viettoviemäreillä, mutta viettokaltevuutta ei ole mahdollista saavuttaa loputtomiin. Sitten jätevesi nostetaan paikkaan, josta se pystyy taas jatkamaan painovoimaisesti, hän sanoo.
Ketju voi olla pitkä. Kallion mukaan jätevesi voi kulkea usean pumppaamon läpi ennen kuin se päätyy puhdistamolle.
– Jos ajatellaan vaikka matkaa Paattisilta puhdistamolle, niin jätevesi kulkee viiden pumppaamon läpi. Sama jätevesikuutio nostetaan useamman kerran ennen kuin se päätyy perille, Kallio kertoo.
Kun kaikki toimii, kukaan ei huomaa
Pumppaamoiden toiminta on kriittistä. Jos pumppaamot menisivät pimeäksi, seuraukset näkyisivät nopeasti.
– Sitten tulisi jätevesitulva. Tulisi ympäristövahinkoja ja kiinteistövahinkoja, Kallio tiivistää.
Siksi valvonta ja varautuminen kuuluvat arkeen.
Turun Vesihuollolla on päivystys ja häiriöihin reagoidaan kellonajasta riippumatta
– Pystymme käytännössä ilman mitään varoaikoja reagoimaan häiriötilanteisiin, jotta kiinteistö- ja ympäristövahinkoja ei muodostuisi, Kallio sanoo.
Yki Hiidenpuron mukaan onnistumisen mittari on usein se, ettei työ näy ulospäin.
– Meidän tavoite on toimia tutkan alla. Niin kauan kun järjestelmät toimii, kaikki on hyvin. Jos asukas huomaa ongelman, ollaan yleensä jo myöhässä, Hiidenpuro sanoo.
Päivä alkaa hälytyksistä ja jatkuu kierrolla
Kenttätyössä arki rakentuu valvonnan ja huoltokierrosten ympärille.
Aamu alkaa kaukovalvonnasta: onko hälytyksiä tai akuutteja tilanteita, joihin pitää lähteä heti.
– Katsotaan koneelta kaukovalvonnasta, onko hälytyksiä. Jos on, jaetaan työt ja lähdetään kohteisiin.
Kun akuutit on hoidettu, mennään tekemään normaalia huoltotyötä, Hiidenpuro kertoo.
Huolto on myös ennaltaehkäisyä. Anturit eivät kerro kaikkea. Siksi pumppaamoissa käydään paikan päällä.
– Pyrimme käymään kaikki pumppaamot kolmen viikon syklillä. Silmämääräisesti ja tuntoaistein on varmin tapa todentaa toimivuus ja havaita ongelmat.
Kokemus kuuluu myös kirjaimellisesti – pumppaamoissa “kuunnellaan” laitteita.
– Kun astuu ovesta sisään, kuulee heti, jos jotain on vialla. Kun on usein käynyt pumppaamolla, tietää miltä normaali tilanne kuulostaa, Hiidenpuro sanoo.
Suunnittelua, euroja ja energiatehokkuutta
Tomi Kallion työ on toisenlaista.
Hän vastaa pumppaamoiden suunnittelusta, saneerauksista ja uusista rakennuskohteista. Siihen kuuluu myös rakennuttamista ja työnjohtoa. Lisäksi hän seuraa energiankulutusta ja etsii tapoja tehostaa toimintaa.
– Teemme energiatehokkuuteen tähtääviä ratkaisuja ja testaamme, mikä toimii. Tämä on melko energiaintensiivistä toimintaa, hän sanoo.
Käytännössä energiatehokkuus syntyy monesta asiasta: pumppujen ja putkistojen oikeasta mitoituksesta, pumppujen ohjauksesta ja niiden ajotavoista – ja myös pumppaamotilojen lämmityksestä ja ilmanvaihdosta.
Työyhteisö ilman kynnyksiä
Yhteistyö on jutun ytimessä. Kallio kertoo, että arjen sujuvuutta tukee se, että työnjohto ja kenttä ovat lähellä toisiaan.
– Työpisteeni on samoissa tiloissa, missä on asennuksen ja huollon verstastilat. Ei ole kynnystä tulla juttelemaan, hän sanoo.
Myös Hiidenpuro kehuu työyhteisöä.
– Ei ole kertaakaan tullut mieleenkään, etteikö apua saisi. Porukka on aina avuliasta – oli kyse työstä tai muustakin, hän mainitsee.
Monipuolisuus pitää otteessaan
Kun kysytään, mikä on parasta työssä, vastaus tulee nopeasti.
– Monipuolisuus. Harvoin miettii, että tämän päivän tein jo viime viikolla, Hiidenpuro sanoo.
Kallio nyökkää samaan suuntaan ja lisää, kuinka työssä on myös vapautta ja luottamusta.
– Saamme melko vapaasti määrittää, miten me työn hoidamme. Pystymme hyvin sopimaan parhaat toimintatavat keskenämme, Kallio kertoo.
Ja vaikka työ pyritään pitämään näkymättömänä, se tuntuu tekijöistä merkitykselliseltä.
– Kyllä vesihuollon tärkeys tuo merkityksellisyyttä siihen, mitä tekee, Kallio sanoo