Kunnossapidossa halutaan välttyä yllätyksiltä

Turun Vesihuollon alueella vuotavuus on ollut laskussa jo vuosia. Mitkä tekijät ovat laskevan trendin taustalla ja mitä työkaluja vesihuoltolaisilla on käytössä, jotta putkirikkoja voidaan ehkäistä? Vesi.-lehden haastattelussa kysymyksiin vastaavat putkimestari Esa Tutti sekä kunnossapitopäällikkö Petri Ahti.

Tutti on vuosien saatossa työskennellyt monissa eri tehtävissä Vesihuollossa – mittaripuolella sekä kunnossapidossa. Putkimestarina hän työskentelee työnjohtajana saneerauksissa ja uudisrakennuskohteissa.

– Olen tullut taloon 80-luvulla ja olen ollut täällä melkein joka hommassa. On ollut hienoa nähdä, miten työ ja tekniikat ovat kehittyneet vuosien saatossa. Tällä hetkellä tuutoroin uutta insinööriä, joka tulee jatkamaan työssäni, kun kahden vuoden kuluttua jään eläkkeelle, osa-aikaeläkkeellä oleva Tutti kertoo.

Kunnossapitopäällikkö Ahti on taustaltaan suunnitteluinsinööri. Vaikka nykyään työpäivät koostuukin paljon operatiivisesta ja hallinnollisesta työstä, mahtuu mukaan edelleen suunnittelua.

– Päivittäisen verkon kunnossapidon lisäksi suunnittelen ja rakennutan kaivamattomia menetelmiä kilpailuttamiini saneerauksiin. Tuotan myös dataa investointilistaan ja olen mukana päättämässä, mitä saneeraustarpeita priorisoidaan, Ahti kertoo.

Putkirikkojen ehkäisyä yhteistyöllä ja suunnittelulla

Vesihuolto omistaa 836 kilometriä pitkän vesijohtoverkon sekä 608 kilometrin viemäriverkon. Selvästi havaittavia runkovuotoja tapahtuu vuositasolla noin 30 kappaletta. Muut havaitut putkirikot ovat yksityisessä omistuksessa olevien verkkojen vuotoja. Osa putkirikoista johtuu inhimillisistä tekijöistä. Niiden vähäinen määrä kertoo, että Turun alueen vesijohtoverkostosta pidetään hyvää huolta.

– Suuri syy laskevaan trendiin putkirikkojen vähenemisessä on oikeat investointikohteet, eli olemme saneeranneet oikeita paikkoja. Lisäksi verkostoa tutkitaan jatkuvasti, esimerkiksi kuvaamme viemäriput-kistoa 40–50 kilometriä vuodessa, Ahti kertoo.

– Verkoston ahkeran tutkimisen lisäksi meillä on vahva kokemuksen tuoma tuntuma, missä vuotokohtia tyypillisesti ilmenee ja mihin korjauksia on syytä painottaa, Tutti lisää.

“Suuri syy laskevaan trendiin putkirikkojen vähenemisessä on oikeat investointikohteet”

Vesijohto- sekä viemäriverkoston saneerauksessa alueen toimijoiden yhteistyö korostuu. Saneerattavista paikoista Vesihuolto selvittää muilta alueen toimijoilta, onko kohteessa tarpeen tehdä muutakin huoltoa. Myös kaupungin asukkaat ja kiinteistön omistajat tuovat osansa verkoston ylläpitoon.

– Kysymme kaupungilta, onko tarvetta tehdä kadulle remonttia, jonka jälkeen päätämme, millä tavalla saneeraus toteutetaan – kaivetaanko katu auki vai onko kaivamattomia menetelmiä, Ahti sanoo.

– Tiedotamme hyvissä ajoin kadun asukkaille, jos tiedossa on korjaustöitä, jotta heillä on mahdollisuus uusia omat putkensa samalla, kun katu on auki. On myös annettava kiitos kaupungin asukkaille, koska
he ilmoittavat näkyvistä vuodoista hyvin ahkerasti. Voikin sanoa, että ihmiset ovat paras mittari putkirikkojen havaitsemiseen Tutti kertoo.

Kehittyvät työkalut ennakoinnin apuna

Ennakointi nousee sekä Ahdin että Tutin puheissa tärkeimmäksi tekijäksi sekä vuotavuuden että putkirikkojen määrän laskussa. Merkittävästi parantunut veden laatu rasittaa verkkoa vähemmän ja kehittyvät työkalut sekä menetelmät nopeuttavat korjaustyötä ja parantavat ennakointia.

“Merkittävästi parantunut vedenlaatu rasittaa verkkoa vähemmän.”

Sähköiset järjestelmät ovat helpottaneet Vesihuollon työtä merkittävästi ja koko verkosto on sähköisessä johtokartassa, johon on merkittynä vuotokohdat vuosien varrelta. Arkistoituihin vuotomerkintöihin on lisätty myös muuta hyödyllistä dataa, kuten syvyyslukemia ja tehdyt huoltotoimenpiteet. Lisäksi verkostoa mitataan koko ajan kehittyvillä mittareilla, jotka lisäävät ymmärrystä verkon käyttäytymisestä.

– Mittarien tarjoama datan kerääminen helpottuu muun muassa etäluettavilla mittareilla. Meillä on myös mahdollista mallintaa eri skenaarioita sekä vesi- että viemäriverkossa, jotta voimme paremmin varautua poikkeustilanteisiin ja sellaisen osuessa kohdalle turvata vesihuolto asukkaille ja erityisesti kriittisiin kohteisiin, Ahti kertoo.

– Sähköiset kartat ovat nopeuttaneet korjausten tekemistä. Aiempina vuosikymmeninä paperisia karttoja piti vuodon löydyttyä hakea eri organisaatioiden toimistoista ja korjauksen aloitus viivästyi, Tutti sanoo.

Turun Vesihuolto pilotoi myös monia uusia teknologioita: kaupunki on toiminut testikenttänä esimerkiksi uusille mittareille ja vuotojen havaitsemisen järjestelmille. Mittareista saatava data edesauttaa vesijohtoverkon muutosten havainnointia ja mahdollistaa paremman kuvan saamisen verkon kunnosta. Saatavan datan määrän kasvaessa lisääntyy myös tarve sen säilyttämiselle sekä käsittelylle.

– Vesihuollolla on oma palvelin, johon data tallennetaan, joten emme ole kolmannen osapuolen tuotteiden varassa. Tämä on myös tietoturvallisuuden näkökulmasta hyvä ratkaisu, Ahti sanoo.

Koko kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoa ei voida saneerata samalla kertaa, joten tehtävät uudistukset tapahtuvat porrastaen.

– Putkirikkojen paikannusta on tehty äänellä ja jopa sateellittien avulla, Ahti mainitsee.

Putkivuotojen ehkäisyyn ja korjaamiseen liittyy vahvasti kentällä tehtävä työ ja ennen kaikkea sen suorittajat. Vesihuollon asentajat saavat vilpittömät kehut sekä Ahdilta että Tutilta.

“Meillä on todella osaavat ammattilaiset töissä, jotka ansaitsevat kiitokset nopeista korjaustöistä.”

– Putkirikot korjataan nopeasti ja töitä tehdään välillä yötä myöden.

Asentajat tietävät, että ihmiset tarvitsevat vettä. Meillä on todella osaavat ammattilaiset töissä, jotka ansaitsevat kiitokset korjaustöiden onnistumisista, mutta myös putkirikkojen ennakoinnissa ja saneerauksessa, Tutti kehuu.