Työtä katse tulevaisuudessa

Teksti: Eero Hallenberg Kuvat: Tuomas Hinkkanen

Vaikka Turun Vesihuollolla ei olekaan varsinaista IT-osastoa, on talossa kaksi IT-alan ammattilaista. Kehittämisinsinööri Niko Lindström sekä IT-koordinaattori Anu Tarkiainen avaavat vesihuollon toimintaa tietoturvan ja digitaalisen maailman vinkkelistä.

Tavalliselle kaupunkilaiselle vesihuolto saattaa tarkoittaa vain hanaa, josta tulee vettä. Turun Vesihuollolla puhdas- ja jätevesiverkoston eteen tehdään paljon myös IT-näkökulmasta, vaikka se ei näy ulospäin yhtä tunnistettavasti kuin katua auki kaivava kaivinkone.

Vesijohtoverkostojen tilaa analysoidaan erilaisten digitaalisten työkalujen avulla, kuten hallinnollisten järjestelmien, etänä valvottavien mittalaitteiden ja niistä saatavan datan avulla. Sähköinen vesijohtoverkon mittaus antaa digitaalista tietoa verkon tilasta ja enenevässä määrin myös veden laadusta.

– Pidämme huolta, että data ja asiakkaisiin liittyvät tiedot ovat turvassa. Toimintaamme ohjaa myös kansallinen lainsäädäntö: esimerkiksi tietosuojalaki ja tuleva kyberturvallisuuslaki. Lisäksi olemme toimistolla tukena pienemmissäkin tietotekniikkaasioissa, Tarkiainen kertoo.

”Pidämme huolta, että data ja asiakkaisiin liittyvät tiedot ovat turvassa. ”

Turvallisuuden kulttuuria luomassa

Tietoturvaan liittyvät asiat ovat huoltovarmuuskriittisen infran, kuten vesihuollon, kannalta olennaisia. Molemmat asiantuntijat haluavat luoda avoimen toimintakulttuurin tietoteknisiin asioihin liittyen, jotta kynnys avun hakemisen ja kysymysten esittämiseen olisi matala. Vastaukset ovat ymmärrettäviä, eivät IT-lyhenteistä johdettua jargonia.

– Merkittävä osa omaa työtämme on tietoisuuden lisääminen tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvistä riskeistä. Jokainen työntekijä suorittaa vuosittain tietoturvakoulutuksen, jossa on viisi eri osa-aluetta liittyen tietoturvaan ja -suojaan, Tarkiainen sanoo.

– Kuten työturvallisuus työmaalla, tietoturva on kaikkien vesihuoltolaisten yhteinen asia ja jokainen kantaa siitä vastuunsa. Me Anun kanssa pyrimme lisäämään tietoisuutta tietoturvan tärkeydestä ja luomaan kulttuuria, jossa digitaalinen turvallisuus on itsestäänselvyys, kuten oven laittaminen lukkoon lähtiessä, Lindström lisää.

Varautuminen on aallonharjalla pysyttelyä

Vesijohtoverkoston digitalisoituminen tarkoittaa koko ajan lisääntyviä antureita ja mittalaitteita, kuten paine- ja virtaamamittareita. Nämä laitteet tuottavat valtavan määrän dataa, joka tallentuu tietovarastoon hyödynnettäväksi.

– Dataa tulee paljon ja monissa muodoissa. Datan käsittelyyn liittyy paljon työtä, kuten sen muokkaaminen ymmärrettävään muotoon sekä datan analysointia, Lindström sanoo. Digitalisaation myötä maailma joutuu varautumaan uudenlaisiin riskeihin. Kotioloissa ihmisten täytyy olla tarkkana verkossa erilaisten huijausten ja tietojenkalastelun varalta – tämä pätee totta kai myös työelämässä. Kun työpaikka on huoltovarmuuskriittisessä vesihuollossa, korostuu tietoturva entisestään.

– Digitaalinen maailma kehittyy huimaa vauhtia ja meidän on koko ajan oltava kartalla, mitä maailmassa tapahtuu ja miten se vaikuttaa vesihuollon toimintaan. Prosesseja käydään läpi uudestaan ja uudestaan, jotta järjestelmät pysyvät ajantasaisina, Lindström kertoo.

– Tämä tarkoittaa meille jatkuvaa kouluttautumista ja uuden omaksumista, Tarkiainen lisää.

Harjoittelu auttaa kehittymään

Kyberturvallisuuteen ja siihen liittyvään varautumiseen liittyy myös harjoittelu. Ei riitä, että prosessi on pystyssä ja oletetaan kaiken toimivan. Infrastruktuurin tärkeydestä johtuen vesihuoltoalalla harjoitellaan valtavasti erilaisten häiriötilanteiden varalta.

– Emme harjoittele todistaaksemme kuinka hyviä olemme, vaan haluamme löytää kehitettävää ja oppia lisää. Harjoituksissa voidaan esimerkiksi simuloida skenaario, jossa tarkastellaan, miten organisaatiomme toimii esimerkiksi jonkin järjestelmän ollessa alhaalla ja kuinka nopeasti siitä palaudutaan, Lindström avaa.

Harjoittelun osa-alueisiin kuuluu myös sisäinen ja ulkoinen viestintä. Miten varmistaa tiedon kulkeminen organisaatiossa ja poikkeustilanteesta viestiminen asukkaille, kun järjestelmät ovat alhaalla?

Harjoituksissa edetään varautumissuunnitelman mukaan, jolla pyritään varmistamaan kaupunkilaisten vedensaanti. Tarpeen tullen kaivetaan vaikka paperikartat arkistoista.

Sekä Tarkiainen että Lindström ovat etulinjassa pitämässä vesihuoltoa toimintavarmana nykyisessä digitalisoituvassa maailmassa.

– Toivottavasti työmme tuo näkyviin tätä taustalla tapahtuvaa kehitystä ja rikkoo vanhentuneita mielikuvia vesihuollosta. Paljon tapahtuu ja tulee tapahtumaan, Lindström sanoo.

– Kaiken toiminnan kehittämisen keskiössä on kuitenkin systemaattinen ja jatkuva parantaminen, Lindström painottaa.