Vesipalokuntalaiset

Kun jossain on putki poikki, putkiasentajat Terho Luoma ja Timo Lehmusto ajavat paikalle. Jos tiedossa on oikein kiireinen keikka, tekisi mieli ajaa lujempaakin, mutta ajoneuvon katolta puuttuvat siniset valot.

• TEKSTI: ANNA KORPI-KYYNY • KUVAT: JASKA POIKONEN / Julkaistu Vesi.-lehdessä 1/2018

Putkiasentajat Terho Luoma ja Timo Lehmusto tuumaavat, että parasta työssä on sen vaihtelevuus. Ja se, että saa tavata uusia ihmisiä ja olla ulkona. – Sitä voisi kai sanoa vapaudeksi, Lehmusto tuumaa. Molemmat miehet ovat olleet vesihuoltolaisia jo reippaasti yli 30 vuotta, mutta työpari vasta kolme viimeistä vuotta. – Tässä hommassa on pakko tulla  hyvin toimeen työparin kanssa. Eihän tästä muuten tulisi mitään. Me olemme molemmat olleet pitkään näissä hommissa, joten yhteistyö sujuu hyvin, miehet kertovat.

Verkostoa tutkimassa

Jos työpäivän aluksi ei ole mitään akuuttia keikkaa tiedossa, työnjohtaja Tommi Santanen kertoo, mitä on päivän ohjelmassa. Ensin tarkistetaan putkien ääntä mittaavat ääniloggerit. Hän tarkistaa tietokoneelta, mitkä loggerit ilmoittavat, että vesijohtoverkostossa saattaisi olla vuoto. Loggereita on 40 kappaletta eri puolilla kaupunkia. Luoma ja Lehmusto menevät paikan päälle tutkimaan, löytyykö vuotoa.

Sellainen päivä on tänään ja siksi olemmekin Mälikkälässä. Vuodon tutkimiseen tarvitaan apuvälineitä. Ensin kahteen vesipostiin asetetaan kuunteluanturit – välimatkaa kertyy 171 metriä. Sen jälkeen niiden antamaa signaalia kuunnellaan korrelaattorilla, mikä kertoo, löytyykö vuodosta mahdollisesti kertovaa äänipiikkiä.

Jos äänipiikki löytyy, korrelaattori kertoo, miten kaukana se on anturista. Äänipiikkiä lähinnä oleva vesiposti tai sulkuventtiilin kansi avataan, ja putkistoa kuunnellaan lisää. Siihen voi käyttää joko perinteistä kuuntelutorvea tai uudenaikaista sähköistä kuuntelulaitetta. – Vanha kuuntelulaite naurattaa monia, Santanen sanoo. – Tämä on tällainen muinaismuisto. Niin kuin on mieskin, Lehmusto nauraa.

Käy kuitenkin selväksi, että vanha perinteinen menetelmä toimii paremmin, sillä sähköinen kuuntelulaite rekisteröi äänet liian herkästi. Esimerkiksi sen, jos työpari yskäisee vieressä. Tällä kertaa vuotoa ei löydy.

Korjaus vaatii vesikatkoa

Kun vuotoa ryhdytään korjaamaan, ei voi tietää, mitä on vastassa. Vesiputket kulkevat maan alla kahden-kolmen metrin syvyydessä ja vasta, kun kaivinkone on saanut putket esille, voidaan ryhtyä kartoittamaan tilannetta kunnolla. Joskus vuoto saadaan korjattua parissa tunnissa, joskus yksi työpäivä ei riitä. Vuodon korjaaminen vaatii aina veden katkaisua. Sulkuja löytyy kaupungista tiheästi, joten vesi joudutaan yleensä katkaisemaan vain pieneltä alueelta.

Suunnitelluissa korjaustöissä alueen asukkaita tiedotetaan vesikatkosta etukäteen, mutta äkillisissä vuodoissa tiedotus tehdään upouuden tekstiviestijärjestelmän avulla. – Tekstiviestijärjestelmä on toiminut hyvin, mutta ihan kaikkia asukkaita ei vielä tavoita, jos esimerkiksi numero on salainen tai liittymä työnantajan nimissä oleva, sanoo Santanen.

Turun Vesihuolto pyrkii tiedottamaan vesikatkoista myös Twitter-tilillään. Vesikatkot herättävät tunteita asukkaissa, ja välillä putkiasentajat saavat suoraa palautetta. – Kyllä tässä työssä pitää tulla kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen. Ja yleensä on vain parasta kuunnella, mitä asukkaalla on sydämellään. Me teemme työmme niin ripeästi ja hyvin kuin mahdollista, Lehmusto ja Luoma sanovat.

Työ on tarkkaa

Monesti vuodon taustalla on turkulainen savimaa: valurautainen vesijohto ei kestä savimaan liikkumista ja katkeaa tai teräsputket tai liitosten pultit ovat syöpyneet. Nykyisin käytössä on vain pultteja ja putkia, jotka kestävät savimaan happamuutta.

Korjaustöissä täytyy olla tarkkana, sillä monessa kohtaa vesi- ja viemäriputket kulkevat aivan rinnakkain. Jokainen vesihuoltolainen on suorittanut hygieniapassin. – Esimerkiksi Nousiaisissa tapahtunut vesijohtoveden saastuminen oli hyvä muistutus meillekin, miten pienestä asiasta voi tulla iso vahinko. Ne kertautuvat näissä hommissa äkkiä, miehet tuumaavat.

Päivystys omalla porukalla

Joka kahdeksas viikko putkiasentajalla ja työnjohtajalla on päivystysvuoro. Se tarkoittaa, että puhelimen ääressä on oltava ympäri vuorokauden. Silloin hommiin lähdetään vaikka keskellä yötä, kun hälytys putkivuodosta tulee. Hälytyskeikalle menee aina työnjohtaja ja putkiasentaja, sillä yksin työskentelemisessä on suuri riski. Mukaan hälytetään lisää porukkaa sen mukaan, millainen hälytys on kyseessä.

– Alkuvuodesta jäätyi todella paljon tonttijohtoja ja vesimittareita, ja hälytyksiä tuli paljon päivystysajalla. Siinä mentiin muutama viikko kuin pienet eläimet, Lehmusto muistelee.

Ensi viikolla miehet ottavat alleen veneen ja lähtevät avaamaan kesävesijohtoja esimerkiksi Hirvensaloon ja Kakskertaan. Kesälomien aikaan taas tuurataan kollegoita. Työ vaihtelee eri vuodenaikoina, mikä on mukavaa.

– Osaamme toistemme hommat hyvin ja tunnemme verkoston, sillä olemme olleet hommissa niin pitkään. Se on suuri etu tässä työssä, Lehmusto ja Luoma sanovat.